keskiviikko 15. huhtikuuta 2009



Säätäjä istui alas orpokodin pannuhuoneessa ja kirjoitti muistikirjaansa, ja kun hän kirjoitti - kirjoitti hänessä Futuristi. Päät olivat menneet sekaisin. Säätäjä muisti kaiken, mitä ihmiset olivat sanoneet, mutta päät olivat tosiaan menneet sekaisin. Välillä hän oli Futuristi ja välillä jopa Runoilija. Säätäjä oli Tietäjä, mutta hän olisi halunnut olla tiedemies - nojautua ehdottomaan konkretiaan terapiamielessä ja itsetuntoa kohottaakseen.

Taas on vallankumouksen aika. Luokkasota ja imperialismi ovat edelleen olemassa. Neuvostoliitto romahti. Öljy on täällä. Ennen vanhaan ihmiset kuolemalla kuolivat, nyt me näivetymme pois. Vihollinen on harmaa. Kemiallista sodankäyntiä I maailmansodan tapaan, mutta hiljaisempaa ja paljon massiivisempi tuho. Lopullinen ratkaisu.

Ne, joilla on varaa olla saastuttamatta omaa maataan, maksavat saastuttamisestaan muualla. Saastuttamisen imperialismi. Kiina on hyvä paikka saastuttaa. Tuotteet tulevat kotiin aikataulussa. Ihmiset voivat edelleen kuolla massoittain Mao-tyyliin öljytäkseen teollisuuden. Metropolis, Molok, rahaa harvoille. Teljettynä Himalajan ja Gobin autiomaan taa. Kukaan ei saa tietää. He kaikki tuntevat rahan, tietysti.

Kolmepäinen lohikäärme syö kaiken mennessään. USA, Kiina, Venäjä. Venäjä tuskin hengissä toisiin nähden. Mutta Kiina ja Yhdysvallat, kyllä, hullut kaksoset. Kaikkien täytyy totella, Kiinan ei tarvitse, mutta muiden täytyy. Venäjä selviytyy jotenkin. Kapitalismi on mennyt, industrialismi on mennyt, nyt natsit. Saastuttamistilaa. Ne ottivat pois jopa 80-luvun. Nyt kaikki on vain harmaata. Suoraviivaista sotaa. Hyvä hetki miehittää kuu.

Kumpi voittaa – Kiina vai USA? Jos Kiina tuottaa ja USA kuluttaa, niin Kiina voittaa. Mutta USA on jo Kiinassa ja Kiina on ollut USA:ssa iän kaiken. Siitä tulee fuusio siis – Tyynenvaltameren Kin Kong ilmiö? Yhdistyneet Kiina ja USA? Nyt voit mennä sinne, missä ihmiset ovat yhtä. Ehkä Afrikka selviytyy, koska se on niin pirun köyhä, eikä kiinnosta ketään. Timanttibisnes katoaa jonain päivänä kuitenkin ja sitten se on taas pelkkiä savimajoja. Osama Bin Laden pullottamassa vettä Sudanissa ja ajattelemassa purkkaa, keittelemässä kasaa vähän räjähteitä ja tuntemassa itsensä eunukiksi, koska tietää,k ettei voi voittaa. Ehkä hän voi voittaa Afrikassa? Hänellä on hyviä ihmisiä ympärillään. Muammar Gaddafi, juutalaiset. He tarvitsevat häntä. Muut eivät välitä paskaakaan. Meistä tulee vain vahvempia, jos hän räjäyttää jotain Keski-Lännessä, ja hän tietää sen, ihmisrukka.

Eurooppa, kuka helvetissä tietää? Osaamme kuluttaa, se on selvää. Ehkä kaikki menee ihan hyvin. Kyllä, mutta uusi maailmanjärjestys. Saasteet ratkaisevat väestöongelman Aasiassa. Sotaa ei enää tarvita, tai ehkä heillä on joitakin. Kiinalla on riittävästä maata, kaiketi myös paikkoja joisa hengittää. 

Yhden pojan politiikka kasvattaa valittujen öykkäreiden sukupolven, joka on saanut kaiken, ja saa tulevaisuudessakin. Massat, ne kantavat perheen ainoan pojan takaisin kiellettyyn kaupunkiin, The Club of the Sons´. Naapurissa Taiwan on melko terve, mutta hukkuu ikävä kyllä omaan liemeensä. Se on jokatapauksessa Kiina-Amerikan uuden tien laboratorio.

Mitä on tämä puhe uudesta tiestä? Kiinaa ei enää mollata. Ja missä ovat rahat? Anna ne meille. Tarvitsemme ne pelastaaksemme sinut itseltäsi.

Ja venäläiset. Kylmänsä takana kuten aina. Odottavat, että paska iskee tuulilasiin ja homma romahtaa, silloin he ottavat hyödyn tilanteesta ja kukoistavat. Ehkä he ostavat Amerikan. Kiinalais-Amerikkalainen Tsaari. Helvetti. Hän on se valittu.

Säätäjän taltioimaan Futuristin ilmestykseen ei tietenkään suhtauduttu kirjaimellisesti, mutta joukkoja päätettiin kuitenkin mobilisoida (vitsinä?), vaikka työtä oli muutoinkin paljon. Kiinaa pidettiin Futuristin kiihoituksesta huolimatta liian vaikeana ja niin päätettiin pelastaa naapurista Intia. Intia hoidettaisiin koekenttänä ja onnistumisella siellä katsottiin olevan maailmanlaajuista merkitystä. Niinkuin orpokotijunakin oli koekenttä. Niinkuin kaikki muukin.

Runoilija näki Futuristin ilmestyksen tärkänä ja se nivoutui hänen mielessään jo pitkälle kehiteltyyn ajatukseen kaupunkiakupunktiosta.

”Kaksi asiaa on yksi: saastuttamisen imperialismi ja kaupunkiakupunktio.” 

Runoilija puhui hankkimaansa sanelulaitteeseen, josta lähetti sitten viestejä armeijan radiolla orpokodin pannuhuoneeseen, jossa pääasiassa päivysti näihin aikoihin Säätäjä.

”Ikuisuuden rakennustyömaan kaupunkisuunnitelmien lähtökohtana on oltava akupunktio. On pyrittävä kaupunkikohtaisesti ensin löytämään metodi tunnistaa kaupungissa virtaavat energiat – hyvät ja pahat – ja tähän informaatioon perustuen löytämään kaupunkikudoksesta energiavirtoihin vaikuttavat pisteet, joihin akupunktioneulat pistetään. "

"Tämän jälkeen on ymmärrettävä, mikä on neula." 



Kun neula on pistetty, rakennustyömaan vastuulla on reagoida vapautettuun, ohjattuun, muutettuun tai pysäytettyyn energiaan kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin, ympäristösuunnittelun, ympäristötaiteen, kirjoitetun agitaation ym. taiteen, tieteen ja humanismin keinoin.” 

Runoilijan ääni radiossa oli keskittynyt ja viisas. Hän kuului samalla tekevän jotain pientä fyysistä työtä; kenties hissukseen marssivan tai kehräävän rukilla lankaa.

”Kaupunkiakupunktuuri edellyttää operaattorilta sotilaallista herkkyyttä ja monessa mielin itsensä tuhoamista. Kaupunkia ei voi ymmärtää omana itsenään eikä orgaanisessa energiahilassa pidä toimia analyyttisesti artikuloiden. On löydettävä poimu fraktaalissa, jossa kaupungin kudos alkaa kuljettaa suunnittelijaa isestään ja pois itsestään. Kulkeutumisen havainnointi saattaa johdattaa suunnittelijan energiavirtojen tajuamiseen.”

”Herkkyyden diktatuuri tarkoittaa tässä tilassa todellisen egoistisen minän kirkastumista. Diktaattorin on sumeilematta luotettava omaan herkkyyteensä nähdä todellinen totuus, energiat ja yhtälöt. Hän on sotatilassa kaikkea annettua informaatiota, ulkopuolista kontrollia ja spekulaatiota vastaan." 

"On löydettävä muuttujia, joita ei voi spekuloida valttääkseen kaikkiin muihin arvoihin perustuvan suunnittelun rappeutumista dekoraatioksi tai terapiaksi." 

"Klassisessa mielessä kaupunki on kova eli kuollut, mutta ihmiset pitävät sen elossa. Ihmisten läsnäolo on kaupungin elämisen rituaali ja prosessi. Kun prosessi pysähtyy, rituaali katkeaa ja kaupunki kuolee." 

"Tämä ei tarkoita välttämättä ihmisten poistumista vaan läsnäolon erkaantumista. Jos kaupunki ei tue ja liikuta inhimillisyyttä, läsnäolo häviää. Näin käy herkästi ympäristöissä, jotka on rakennettu esimerkiksi puhtaasti taloudellisille funktioille ja tietysti lähes aina, kun ympäristön kontrollointi ylittää sattuman mahdollisuuden. Kun valinnan prosessi loppuu, kaupunki tukehtuu." 



Kaupungin on oltava komposti.”

Säätäjä ei ollut ainut, jonka vastaanotin oli säädetty Runoilijan taajuudelle. Samaa taajuutta käytti myös ranskalainen lentotukialus Le Clemenceau, joka parhaillaan risteili Välimerellä kohti Suezin kanavaa. 

Le Clemenceaulla Runoilijan paasaaminen aiheutti hilpeyttä ja sieltä päätettiin vastata Runoilijalle. Le Clemenceaun koordinaatit ja kurssi värähtivät viestin myötä eetteriin ja edelleen Säätäjän kuulokkeisiin ja merikortille orpokodin pannuhuoneessa. 

Tuosta lähtien Säätäjä seurasi lentotukialuksen joka liikettä ja alkoi kerätä aluksesta informaatiota myös ”muutoin”, eli lähetti Taikurin vakoilemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti